Haskap
Haskap, hunajamarja, marjasinikuusama… Uudelle marjalle on ehtinyt kertyä jo monta nimeä!
Nimestään huolimatta ihan hunajalta eivät marjat maistu, mutta hyvinkin kuningatarhilloisilta. Lajikekohtaisesti maussa voi erottaa tuttuja aromeja vadelmasta, mustaherukasta ja mustikasta. Kuten tummakuorisissa marjoissa yleensä myös haskapissa on paljon flavonoideja, antioksidantteja sekä tietenkin vitamiineja, kuten C- ja A-vitamiinia.
Olemme tehneet marjoista smoothieta, (aina hyvä!) soppaa, hilloa, leivonnaisia ja koristelleet kakkuja. Marja kestää hyvin pakastamisen, eikä sotke vaikkapa täytekakun päällä pahasti myöskään pakastamisen jälkeen. Huomion arvoista on, että päältä jo tumman sininen marja tarvitsee vielä ainakin pari viikkoa ”jälkikypsyttelyä” jotta myös sisus vaihtaa väriä ja marja saa makeutensa. Jos olet joskus maistellut happamia hunajamarjoja, oletkin melko varmasti syönyt vielä raakoja marjoja.
Marjasinikuusama tarvitsee marjoja tuottaakseen ristipölytyksen eli lajikkeita tarvitaan useampi. Kiviharjun tilalla viljelyyn otettiin alkuun viisi lajiketta: Blue Moon, Borealis, Rebecca, Ruth ja Sweet Purple. Tule ja maista oma suosikkisi!
Suomessa haskapeja on kasvatettu kaupallisesti vuodesta 2018, EU:n sallittua marjan myymisen. Haskapia on jalostettu ja viljely kaupallisesti jo pitkään Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Pohjoisen viljelyn suosiota selittää haskapin hyvä kylmänkesto: lajikkeita löytyy jopa VII-vyöhykkeelle, eikä aikaisin kukkiva pensas säikähdä pikkupakkasta. Jopa -7 asteessa pärjätään.